Luonnonkosmetiikka-termi on houkutteleva mutta epätarkka. Sillä ei ole tiukkaa sääntelyä Suomessa tai EU:ssa. Tuote voi kutsua itseään luonnonkosmetiikaksi vaikka 80% sen ainesosista olisi synteettisiä.
Toisaalta: synteettiset aineet eivät ole automaattisesti huonoja. Synteettinen hyaluronihappo toimii aivan samoin kuin luonnollisesta lähteestä peräisin oleva. Jotkut synteettiset ainesosat ovat jopa puhtaampia ja tasalaatuisempia kuin luonnolliset vastineensa.
Kysymys ei siis ole luonnollinen vs. synteettinen. Se on tarkoituksenmukainen vs. tarkoitukseton.
Suuressa osassa kosmetiikkaa on ainesosoja jotka palvelevat tuotteen rakennetta, hyllyllä säilymistä tai tunnetta kädessä – mutta eivät ihoa. Emulgaattorit, säilöntäaineet, hajusteet, täyteaineet. Nämä eivät ole automaattisesti haitallisia, mutta ne ovat tarpeen vain, jos tuotteessa on vettä.
Vesipohjainen kosteusvoide tarvitsee emulgaattorin (pitää rasvan ja veden yhdessä), säilöntäaineen (estää pilaantumisen) ja usein hajusteen (peittää säilöntäaineen tuoksun). Ilman vettä koko edellämainittu ketju on tarpeeton.
Meadowin lähestymistapa: ei vettä, ei emulgaattoria, ei säilöntäainetta, ei hajustetta. Kuusi raaka-ainetta jotka kaikki tekevät jotain iholle. Se on meidän versio 'puhtaasta' – ei ideologinen väite vaan formulointilogiikka.
Puhdas - eli vain ihoa ravitsevia ainesosia. Samalla 100% luonnonkosmetiikkaa!